keskiviikko 25. lokakuuta 2017

Suomalaista keskiolutta maailmalta: Sesssio #1

Tämänkertainen blogimerkintä on osa Sessiota eli suomalaisten olutbloggareiden yhteisen aiheen juttusarjaa. Oma näkökulmani on blogin nimeenkin sopien matkailuun liittyvä. Kuten muiden blogikirjoitustenkin perusteella voinee todeta, tarkoittaa keskiolut suomalaisille enintään 4,7% vahvuista vaaleaa lageria.

Maailmalla matkatessa tulee harvemmin törmättyä suomalaisiin hanaoluisiin. Ainakaan olutbaareissa. Koffin Porter ilmeisesti nauttii ainankin jonkinasteista kulttisuosiota, mutta eipä siitä ole esimerkiksi Guinnessille haastajaa tullut baarien hanatarjonnassa. Turistikohteista kuulemma suomalaisia lagereita saatta kaupasta löytyä, mutta omat matkat ovat harvemmin niihin suuntautuneet, joten viimeisin havainto on 1990-luvun lopulta Kosilta, jossa törmäsin muistaakseni suomalaisiin pullo-oluisiin sekä muihinkin kotimaan antimiin suomalaisen pitämässä kaupassa.

Mieleen jäänyt yllättävä kohtaaminen kotimaisen keskiketterän kanssa sattui kuitenkin viime vuosikymmenen lopulla Itävallassa. Olin päättänyt viedä lähes täysin kielitaidottomat vanhempani katsomaan hieman ulkomaan menoa. Matkakohteeksi valikoitui Wien. Illalla nähtävyyksien kiertelemisen jälkeen minut yllätti jano. Ei muuta kuin Lonely Planet kouraan, vanhukset turvaan hotellihuoneeseen (eivät innostuneet oluelle lähtemisestä) ja etsimään sopivaa olutbaaria lähistöltä. Pienellä vaivalla sellainen löytyikin.

Oluttupaan astuessani ensimmäinen havinto oli sopivan hämyinen valaistus. Vaikka paikalla oli vain muutama asiakas, suhteellisen paksu tupakansavu leijaili ilmassa. Suuntasin kohti baaritiskiä. Olutvalikoimaa oli muutaman hanan verran. Sen tarkemmin koko valikoima ei ole jäänyt mieleen, mutta paikallista olutta parilla ulkomaisella vahvistuksella lienee ollut tarjolla. Yksi näistä ulkomaalaisista oli yllättäen Lapin Kulta. Aivan varma en tosin enää ole siitä, oliko kyseessä varmasti keskiolut vaiko nelonen eli kansainvälisemmin export.

Tilasin paikallisen oluen ja sen juopaistuani rohkenin kertoa baarimikolle ystäväpiirini mielipiteen Lapin Kullasta: "In Finland we say it tastes like reindeer piss". Kuulen tuota usein suomalaisilta, kuului hieman väsynyt vastaus.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti