torstai 7. joulukuuta 2017

Amundsen Apocalyptic Thunder Juice - NEIPA Norjasta

Oluen tilaamiseen ulkomailta ollessa ainakin vielä toistaiseksi sallittua, pääsen jatkamaan täydellisen New England India Pale Alen - eli tuttavallisemmin NEIPA:n - metsästystä. Tällä kertaa jahtimatka suuntautuu Norjaan. Oslolainen Amundsen Brewery on iloksemme tämän sameahkon humalamehun valmistanut.

"Apocalyptic Thunder Juice is made to be enjoyed as the last beer you will ever have. A celebration to the end of time. The one you have waited your whole life for." Pahaenteistä paatosta... 

"We bring praise to the New England style of IPA in the race for the freshest IPA. We bring you our version, cloudy, dank and juicy. It will make you feel alive as the world is crashing down around you." Mieluusti jatkaisin elämääni tämän nauttimisen jälkeenkin, sillä suuren keskisuomalaisen filosofin ja entisen mäkikotkan sanoin: "Elämä on ihmisen parasta aikaa".

Oluen rakennusosista panimo muuten paljastaa vielä seuraavaa: "Ingredients: water, Pilsener malt, flaked oats, lactose, Mosaic hops, yeast." Itse en onneksi laktoosivaivaa omaa, mutta hieman yllättävää voi sellaisesta kärsivälle olla, että tämmöiseenkin tuotteeseen on laktoosia lisätty. 


Vaikka olut myytiinkin 360-tölkissä, päätin kuitenkin kaataa sen tuoppiin. Keltaisena ja hieman sameana se sinne valui. Seassa näytti olevan hieman suurempaakin partikkelia, mutta mitään mahdottoman paksua mehu ei kuitenkaan ollut. Tuoksu melko greippinen. Mosaicilta olisi voinut odottaa mustikkaakin, muntta sitä en havainnut. En tosin ollut ennen maistamista käytettyjä humaloita selvittänyt.  Thunder Juicen maku on raikas ja sitruksista humalamehuakin on mukana. Lopuksi tarjoillaan vieläpä sopivasti katkeroakin, joten varsin onnistuneena tätä olutta voi pitää. Eikä se onneksi jäänyt edes viimeiseksi juomakseni olueksi.

Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi päädyin nimittäin korkkaamaan toistamiseen Svaneke Bryghusin Säkkijärven Polkan (jota ilokseni oli vielä pari viikkoa sitten Arkadian Alkon hyllyssä). Edellisessä kerralla olut maistui suorastaan taivaalliselta, mutta epäilin mahtoivatko makuhermoni olla täysin parhaassa terässä. Uusi maistelukierros ei kuitenkaan muuttanut mielipidettäni. Uskomattoman hieman tasapaino paahteisen maltaisuuden ja lakritsin välillä. Yksi parhaiten suuhuni sopivia oluita, mitä olen kohdannut. Kiitos Tanska tästä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti